Esityksemme/ Tuotos; kaikki lähtee muutoksesta
lauantai 2. huhtikuuta 2016
torstai 10. maaliskuuta 2016
Ammatillisen koulutusorganisaation hallinnon, rahoituksen ja johtamisen tunteminen
Mistä tulee ammatillisen koulutuksen rahoitus?
Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) laskennalliset kustannukset ovat talousarvioesityksen mukaan vuonna 2012 arviolta 1,7 miljardia euroa. Valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin on noin 700 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus noin 974 milj. euroa
Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta: rahoituksella ei ole korvamerkkiä. Rahoitus perustuu suoritteille (mm. opiskelijamäärä) ja niitä vastaaville yksikköhinnoille.
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Kustannukset pitävät sisällään käyttökustannukset ja investointien poistot. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa (mm. oppilaitosmuotoinen koulutus/oppisopimuskoulutus, erityisopetus). Koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella. Kutakin koulutuksen järjestäjää varten määrätään laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta, jonka suuruus riippuu siitä, minkä alojen ja eräissä tapauksissa tutkintojen koulutusta koulutuksen järjestäjä antaa. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella.
Toisen asteen uudistuva ammattikoulutus:
Koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Maailma muuttuu ympärillämme ja ammatit muuttuvat sekä niiden osaamistarpeet. Vähenevällä rahoituksella olisi saatava entistä vaikuttavampaa ammatillista koulutusta.
Reformissa uudistetaan toimintalainsäädäntö sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmät. Siis kaikkiin keskeisiin toimintamalleihin puututaan ja pyritään uudistuksiin. Muutoksien on tarkoitus olla voimassa vuonna 2018.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistaan siten, että se palkitsee merkittävästi nykyistä enemmän tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
Rahoituksen periaatteita, joita kansainvälistyminen vaatii resursseihin;
Opiskelija vaihdon ja erityisesti työssäoppimisen kehittäminen ja ylläpitäminen.
Partnereiden lähettämien opiskeljoiden vastaanottaminen.
Opettajien työelämäjaksot ulkomailla.
Opettajien asiantuntijavaihdot.
Yhteistyöprojektit ja EU-hankkeisiin osallistuminen, kokoukset ja työskentely niiden välillä.
Kielitaidon parantaminen.
Vieraskielisten opintojaksojen suunnittelu.
Opetusmenetelmien kehittäminen kansainvälisessä yhteistyössä.
Kodissa tapahtuva kansainvälistyminen, kansainvälisyyskasvatus ja teemäpäivät.
Rahoituksen organisointi ja työnjako;
Opetushallitus myöntää vuosittain erillismäärärahaa kansainvälisiin hankkeisiin.
Vastuualueet jakautuvat eri toimijoiden kesken siten, että
-Kuntayhtymän johto (hallitus) hyväksyy kansainvälisyysstrategian ja strartegisten linjausten muutokset. Kuntayhtymän johtaja osallistuu yhteyksien luomiseen ja allekirjoittaa yhteistyösopimukset. Ammattiopiston johtoryhmä hyväksyy vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja uudet projektit.
-Kansainvälisyyskoordinaattori kehittää ja ylläpitää kansinvälisyyden toimintasuunnitelmaa yhteistyössä tulosalueiden kanssa.
-Kuntayhtymän kv- tiimi tekee kv- pelisäännöt ja prosessien kuvaamiset eri tulosalueille ja ennakoi rahoitustarvetta.
-Tulosalueiden kv-vastaavat toimivat opintoalojen kansainvälisyydestä vastaavien opettajien kanssa ja valmistelevat hankehakemuksia.
-Opiskelijat toimivat opiskelijayhdistyksissä toimien hankkeiden valmistelussa ja edustaja kuntayhtymän kv-tiimissä.
- Hamkissa terve talous, on toiminnan perustana ja ajantasaista tietoa tuottaa toiminnanohjausjärjestelmä.
Rahoitus on indikaattoripohjainen, tuloksiin perustuva. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46%) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2%), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4%), opiskelijapalautteeseen (3%), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3%) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3%).
Miten ja milloin ja mille ajanjaksolle rahoitusta anotaan?
Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus muodostuu laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta ja arvonlisäverokompensaatiosta. Perusrahoitus jakautuu pääosin suoritteiden perusteella ammattikorkeakoulujen kesken . Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi
Miten hallinto rakentuu eri toimijoissa AMK:ssa ja ammattiopistoissa? Minkälaiset organisaatiokaaviot olisi nähtävissä?
Ammattokorkeakoulussa hallinto rakentuu HAMK
HAMKissa johtosäännöllä määrätään organisoinnista, johtamisesta sekä vastuista ja päätösvallasta. Ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus, jossa on edustettuina omistajat sekä työelämä, opiskelijat ja henkilöstö. Ammattikorkeakoulua johtaa rehtori-toimitusjohtaja. Toiminta- ja talousvastuu on yksiköillä. Rehtorin tukena toimii johtoryhmä sekä laadun- ja riskienhallinnan ryhmä. Kaikilla yksiköillä on oma johtoryhmänsä. Yksikönjohtaja, koulutuspäällikkö, opettajat.
http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/laatujarjestelma/hamkin-johtamisjarjestelman-kuvaus/Sivut/default.aspx
Mitkä ovat ammatillisen koulutuksen rahoituksen lähteitä? Tekes, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Yksityiset säätiöt, Suomen akatemia, ESR, ja muut kansainväliset rahoittajat.
Ohjaava opettaja Hamkista kertoi, että pääasiassa suurin osa rahoitusta tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen hallinto, ohjaus ja
rahoitus
Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat lisäksi rahoitusta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jonka rahoittamiseen kunnat eivät osallistu. Ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) laskennalliset kustannukset ovat talousarvioesityksen mukaan vuonna 2012 arviolta 1,7 miljardia euroa. Valtion rahoitusosuus ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin on noin 700 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus noin 974 milj. euroa
Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen koulutukseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät koulutukseen myönnetyn rahoituksen käyttämisestä ja kohdentamisesta: rahoituksella ei ole korvamerkkiä. Rahoitus perustuu suoritteille (mm. opiskelijamäärä) ja niitä vastaaville yksikköhinnoille.
Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään alakohtaisesti. Kustannukset pitävät sisällään käyttökustannukset ja investointien poistot. Rahoitukseen vaikuttavat koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä eri aloilla ja erimuotoisessa koulutuksessa (mm. oppilaitosmuotoinen koulutus/oppisopimuskoulutus, erityisopetus). Koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella. Kutakin koulutuksen järjestäjää varten määrätään laskennallinen opiskelijakohtainen yksikköhinta, jonka suuruus riippuu siitä, minkä alojen ja eräissä tapauksissa tutkintojen koulutusta koulutuksen järjestäjä antaa. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella.
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön
rakenneuudistus 2014-2016
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Toisen_asteen_rakenneuudistus/?lang=fi
Toisen asteen uudistuva ammattikoulutus:
Koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Maailma muuttuu ympärillämme ja ammatit muuttuvat sekä niiden osaamistarpeet. Vähenevällä rahoituksella olisi saatava entistä vaikuttavampaa ammatillista koulutusta.
Reformissa uudistetaan toimintalainsäädäntö sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmät. Siis kaikkiin keskeisiin toimintamalleihin puututaan ja pyritään uudistuksiin. Muutoksien on tarkoitus olla voimassa vuonna 2018.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistaan siten, että se palkitsee merkittävästi nykyistä enemmän tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
Rahoituksen periaatteita, joita kansainvälistyminen vaatii resursseihin;
Opiskelija vaihdon ja erityisesti työssäoppimisen kehittäminen ja ylläpitäminen.
Partnereiden lähettämien opiskeljoiden vastaanottaminen.
Opettajien työelämäjaksot ulkomailla.
Opettajien asiantuntijavaihdot.
Yhteistyöprojektit ja EU-hankkeisiin osallistuminen, kokoukset ja työskentely niiden välillä.
Kielitaidon parantaminen.
Vieraskielisten opintojaksojen suunnittelu.
Opetusmenetelmien kehittäminen kansainvälisessä yhteistyössä.
Kodissa tapahtuva kansainvälistyminen, kansainvälisyyskasvatus ja teemäpäivät.
Rahoituksen organisointi ja työnjako;
Opetushallitus myöntää vuosittain erillismäärärahaa kansainvälisiin hankkeisiin.
Vastuualueet jakautuvat eri toimijoiden kesken siten, että
-Kuntayhtymän johto (hallitus) hyväksyy kansainvälisyysstrategian ja strartegisten linjausten muutokset. Kuntayhtymän johtaja osallistuu yhteyksien luomiseen ja allekirjoittaa yhteistyösopimukset. Ammattiopiston johtoryhmä hyväksyy vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja uudet projektit.
-Kansainvälisyyskoordinaattori kehittää ja ylläpitää kansinvälisyyden toimintasuunnitelmaa yhteistyössä tulosalueiden kanssa.
-Kuntayhtymän kv- tiimi tekee kv- pelisäännöt ja prosessien kuvaamiset eri tulosalueille ja ennakoi rahoitustarvetta.
-Tulosalueiden kv-vastaavat toimivat opintoalojen kansainvälisyydestä vastaavien opettajien kanssa ja valmistelevat hankehakemuksia.
-Opiskelijat toimivat opiskelijayhdistyksissä toimien hankkeiden valmistelussa ja edustaja kuntayhtymän kv-tiimissä.
- Hamkissa terve talous, on toiminnan perustana ja ajantasaista tietoa tuottaa toiminnanohjausjärjestelmä.
Rahoitus on indikaattoripohjainen, tuloksiin perustuva. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46%) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2%), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4%), opiskelijapalautteeseen (3%), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3%) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3%).
Soveltavan tutkimus- ja
kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin
(2%), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4%),
henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1%) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8%).
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus/amk/amkrahoitus/amkrahoitus/Sivut/default.aspx
Miten ja milloin ja mille ajanjaksolle rahoitusta anotaan?
Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta päätetään vuosittain valtion talousarviossa. Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus muodostuu laskennallisin perustein määräytyvästä perusrahoituksesta ja arvonlisäverokompensaatiosta. Perusrahoitus jakautuu pääosin suoritteiden perusteella ammattikorkeakoulujen kesken . Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 % määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/?lang=fi
Miten hallinto rakentuu eri toimijoissa AMK:ssa ja ammattiopistoissa? Minkälaiset organisaatiokaaviot olisi nähtävissä?
Ammattokorkeakoulussa hallinto rakentuu HAMK
HAMKissa johtosäännöllä määrätään organisoinnista, johtamisesta sekä vastuista ja päätösvallasta. Ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus, jossa on edustettuina omistajat sekä työelämä, opiskelijat ja henkilöstö. Ammattikorkeakoulua johtaa rehtori-toimitusjohtaja. Toiminta- ja talousvastuu on yksiköillä. Rehtorin tukena toimii johtoryhmä sekä laadun- ja riskienhallinnan ryhmä. Kaikilla yksiköillä on oma johtoryhmänsä. Yksikönjohtaja, koulutuspäällikkö, opettajat.
http://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/laatujarjestelma/hamkin-johtamisjarjestelman-kuvaus/Sivut/default.aspx
Mitkä ovat ammatillisen koulutuksen rahoituksen lähteitä? Tekes, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra, Yksityiset säätiöt, Suomen akatemia, ESR, ja muut kansainväliset rahoittajat.
Ohjaava opettaja Hamkista kertoi, että pääasiassa suurin osa rahoitusta tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Aluevaikuttavuuden huomioon ottaminen
Minkälaisia yrityksiä (teollisuus, palveluala, perustuotanto, julkinen sektori) alueella toimii työpaikkojen tarjoajina?
Puunjalostus ja paperiteollisuus toimien symbioosissa paikallisesti; maatalous ja elintarviketeollisuus kiinteästi yhdessä pienellä sektorilla erikoistuotteita valmistaen. Kivennäisten ja malmien rikastus paikallisesti, jossa tarvitaan erikoisalanosaajia. Matkailu- ja virkistystoimintaan keskittyvät toimijat omilla erityisvahvuuksillaan. Opetusalan keskittymät, jossa tarpeeksi kriittistä massaa. Terveydenalan toimijat, jossa tarvitaan kalliita investointeja laadukkaan toiminnan pyörittämiseen.
Mikä merkitys yrityksillä on ammatillisen koulutuksen tarjontaan?
Molemmat tarvitsevat toinen toisiaan, kun on koulutustarjontaa syntyy työvoimaa, ja kun on yrityksiä voi sen mukaan mahdollistaa koulutustarjontaa. Tällöin syntyy myös mahdollisuus tarjota monipuolista koulutusta. Lisäksi molemmat tuovat väkeä paikkakunnalle.
Liisa Harakkamäki, Hamk, opinto-ohjaaja (sote)
On tärkeää, että ammatilisen koulutuksen opettajat ja alueen työelämän edustajat tuntevat toisensa ja toistensa tarpeet. Ammattitaidon kehittämisessä kaikki osapuolet hyötyvät ja ammatillisen koulutuksen pyrkimys on vastata muutoksiin.
Mikä on maantieteellisen sijainnin merkitys koulutuksen järjestämiseen?
Aluevaikuttavuuden perustana Hämeenlinnan alueella on Hamkin läsnäolo. Hamkissa huomioidaan seutukuntien linjaukset ja painotukset sekä syvennetään yhteistyötä erityisesti 2. asteen koulutuksen kanssa.
Hamki on myös alueen ainoa korkeakoulu. Hamkin palvelut ovat helposti saatavilla ja työelämän lähipalvelut toimivat kontaktipisteenä. Lisäksi työelämän tilaamat oppimishankkeet toimivat millä tahansa alueen paikkakunnalla.
Hämeenammattikorkeakoulun strategia 2020
Miten ja kuinka nopeasti työvoiman tarpeen muutoksiin eri aloilla reagoidaan ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmissa paikallisesti?
Niukkenevat määrärahat ongelma opetuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen yhdistäminen tai osittain toimintojen siirtäminen eri oppilaitoksiin vahvuuksien mukaan. Ohjataan siten koulutuksen kehittämiseen voimavaroja ja suunnataan tulevaisuuden alojen koulutusta.
Ammattikouluista ja-opistoista saadaan nopeasti uutta ammatillista työvoimaa, jos paikallisella alueella sitä tarvitaan. Nämä oppilaitokset voivat siihen ketterimmin reagoida.
Puunjalostus ja paperiteollisuus toimien symbioosissa paikallisesti; maatalous ja elintarviketeollisuus kiinteästi yhdessä pienellä sektorilla erikoistuotteita valmistaen. Kivennäisten ja malmien rikastus paikallisesti, jossa tarvitaan erikoisalanosaajia. Matkailu- ja virkistystoimintaan keskittyvät toimijat omilla erityisvahvuuksillaan. Opetusalan keskittymät, jossa tarpeeksi kriittistä massaa. Terveydenalan toimijat, jossa tarvitaan kalliita investointeja laadukkaan toiminnan pyörittämiseen.
Mikä merkitys yrityksillä on ammatillisen koulutuksen tarjontaan?
Molemmat tarvitsevat toinen toisiaan, kun on koulutustarjontaa syntyy työvoimaa, ja kun on yrityksiä voi sen mukaan mahdollistaa koulutustarjontaa. Tällöin syntyy myös mahdollisuus tarjota monipuolista koulutusta. Lisäksi molemmat tuovat väkeä paikkakunnalle.
Liisa Harakkamäki, Hamk, opinto-ohjaaja (sote)
On tärkeää, että ammatilisen koulutuksen opettajat ja alueen työelämän edustajat tuntevat toisensa ja toistensa tarpeet. Ammattitaidon kehittämisessä kaikki osapuolet hyötyvät ja ammatillisen koulutuksen pyrkimys on vastata muutoksiin.
Mikä on maantieteellisen sijainnin merkitys koulutuksen järjestämiseen?
Aluevaikuttavuuden perustana Hämeenlinnan alueella on Hamkin läsnäolo. Hamkissa huomioidaan seutukuntien linjaukset ja painotukset sekä syvennetään yhteistyötä erityisesti 2. asteen koulutuksen kanssa.
Hamki on myös alueen ainoa korkeakoulu. Hamkin palvelut ovat helposti saatavilla ja työelämän lähipalvelut toimivat kontaktipisteenä. Lisäksi työelämän tilaamat oppimishankkeet toimivat millä tahansa alueen paikkakunnalla.
Hämeenammattikorkeakoulun strategia 2020
Miten ja kuinka nopeasti työvoiman tarpeen muutoksiin eri aloilla reagoidaan ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelmissa paikallisesti?
Niukkenevat määrärahat ongelma opetuksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen yhdistäminen tai osittain toimintojen siirtäminen eri oppilaitoksiin vahvuuksien mukaan. Ohjataan siten koulutuksen kehittämiseen voimavaroja ja suunnataan tulevaisuuden alojen koulutusta.
Ammattikouluista ja-opistoista saadaan nopeasti uutta ammatillista työvoimaa, jos paikallisella alueella sitä tarvitaan. Nämä oppilaitokset voivat siihen ketterimmin reagoida.
Ammatillisen koulutuksen yhteistyöverkostoissa toimiminen
Mitä verkostoja on olemassa?
Luksian Finpron Future Learning Finland- koulutusvientiklusteri, AMKE:n kansainvälisyysverkosto, CIMOn ja Opetushallituksen verkostot ja tapaamiset. Ammattitaitokilpailut; Taitaja, Saku, EuroSkills, WordSkills.
Kansainvälisiä Hamkissa: Feevale University Brasiliassa, VIA University College Tanskassa. Opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuus on suunnitelmallista, tavoitteelista ja suoraa toimintaa tukevaa. Lisäksi löytyy avainkumppaneita, joita ovat Viro ja Hollanti. Erasmus-toiminta. Opettaja - ja opiskelijavaihto, hanketoiminta, kilpailutoiminta, koulutusvienti. Kansainväliset tiedonvaihtoverkostot; Eurudice, Unesco. European schoolnet. Amke. Ammatillisten oppilaitosten maakohtaiset, ammattialakohtaiset ja opettajakohtaiset verkostot. Sosiaalisessa mediassa; facebook, linkedin, twitter.
Kansallisia sosiaalipuolen on; Pikasos, sosiaalialan osaamiskeskus, tutkijaverkostot, sosiaalipedagogiikan päivät jne.
Hämeenammattikorkeakoulun strategia 2020.
Sanna Ruhalahti slideshare kansainväliset verkostot.
Liisa Harakkamäki
Miten verkostoissa toimitaan?
Kotimaahan palattuaan opiskelijoiden ja opettajien on tärkeää jakaa kokemuksiaan erityisesti oman alan opiskelijoiden kanssa. Tämä motivoi uusia opiskelijoita kansainvälistymään opintojensa aikana. Opiskelija voi jakaa oppimaansa myös jo ulkomaanjakson aikana esimerkiksi blogikirjoituksella.
Virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat myös Suomessa tapahtuvan kanainvälisyyskoulutuksen. Kuntayhtymän opintotarjontaa voidaan toteuttaa verkko-opetuksen keinoin yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa. Verkko-opetuksessa voidaan tarjota esimerkiksi monialaisia opintojaksoja muiden maiden opintotarjonnasta.
Vertaisoppiminenmuilta koulutuksen järjestäjiltä. Tiivis yhteistyö suomalaisen ja ulkomaisen koulutuksen järjestäjien kanssa kehittää kansainvälisen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.. Yhteiset hankkeet, tapaamiaset ja tiedonvaihto ovat tärkeitä.
Digitaaliset palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattomat toiminnat. Kilpailukyky lisääntyy, toimintaa voidaan tyehostaa ja uudistaa ja tätä kauttaa se palvelee sekä työelämää että kansainvälistymistä.
Pitämällä yhteyttä, luomalla uusia kontakteja, tutustumalla uusiin verkostoihin, olemalla itseohajutuva ja aktiivinen, markkinoimalla jne.
Mitä tarkoittaa kansallinen yhteistyöverkosto?
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen merkitys työelämälle ja yksilölle on ajateltua laajempaa. Ammattitaitoiset ja osaavat ihmiset ja pyörittävät elinkeinoelämää. Keskeistä ammatillisessa koulutuksessa on läheinen yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja tulevaisuuden osaamistarpeiden osuva määrittely.
Mitä hankkeita on?
Perus-, ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on nyt yhteensä noin 360. Työelämän muutokset ja tarpeet muuttuvat nopeasti, joten osaamistarpeiden mukaan eri tutkintojen määrä tulee muuttumaan. Tavoite on laaja-alaistaa tutkintoja ja vähentää niiden määrää, jolloin tulevaisuuden hankkeilla on ohjaava vaikutus ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.
Tulosalueiden tulee asettaa vuosittain omat tavoitteensa kuntatyhtymän opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudella. Kansainvälisyyttä seurataan mittarein; opiskelijoiden liikkuvuus, lähtevien ja saapuvien määrä sekä ajanjaksojen pituudet, henkilöstön liikkuvuus, vierailijaryhmät, henkilöstön koulutus-, kokous- ja kielitaidot, kansainvälinen kilpailutoiminta, kielten opintojen tarjonta, englannin kielellä tarjottavat opintojaksot, osallistuminen kanainvälisille messuille ja seminaareihin sekä kansainvälinen toiminta ulkopuolisella rahoituksella.
Kansainvälisiin kehittämishankkeisiin kuuluvat esimerkiksi kumppanioppilaitosten kanssa kehitettävät yhteiset opintojen osat, joita voitaisiin toteuttaa eri maissa. Mahdollisia kehittämishankkeiden teemoja ovat yrittäjyyskasvatus, syrjäytymisen ehkäisy, kestävä kehitys, monikulttuurisuus tia työperäinen maahanmuutto. Kehittämishankkeisiin haetaan rahoitusta eri lähteistä (OPH, EU-rahoitus) yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten kumppanien kanssa.
Luksia:
EU-rahoitus; Comenius, projektiyhteistyötä ja verkostoitumista, Leonardo da Vinci, uudet innovaatiot, Grundvig, aikuis- ja täydennyskoulutus eri maiden oppilaitosten välillä, ESR, aluekehitysrahasto.
Pohjoismaiden rahoitus; Nordplus, ministerineuvoston hanke liikkuvuuteen ja verkostoitumiseen, Pohjola Norden- opettajastipendit, opintomatkoja.
Luksian HETA-ECVET- hanke Viron neljän ammatillisen oppilaitoksen kanssa, Luksian SUVI-opiskelijaliikkuvuus- hanke Viroon, Luksian Expert-SUVI- asiantuntijaliikkuvuus- hanke Viroon.
HAMK;
jne.
http://www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/Sivut/default.aspx
Mitä tarkoittaa kansainvälinen yhteistyöverkosto?
Kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää myös ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Lähtökohtana tulee olla opiskelijan entistä paremmat valmiudet työskennellä sekä kotimaan kansainvälistyvässä työpaikoissa että työtehtävissä ulkomailla.
Opiskelijaliikkuvuuden lisäksi tulee panostaa ammattiopistojen johdon, opettajien liikuvuuteen ja kansainvälisiin koulutuksen kehittämisprojekteihin.
Opetushallitus myöntää vuosittain erilismäärärahaa kansainvälisiin hankkeisiin, kuten temaattisiin ja maakohtaisiin verkostoihin.
Ulkomaanjakson seuranta ja raportointi suunnitellaan etukäteen. Opiskelija voi pitää oppimis- tai kulttuuripäiväkirjaa, käyttää sähköistä- alustaa, muita etävietinnän mahdollisuuksia tai lähettää kirjallisia raportteja edistymisestään.
Työelämälähtöisyyden edistäminen
Mitä työelämäyhteistyöllä tarkoitetaan?
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa kehitetään osana suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on työelämälähtöistä, mikä tarkoittaa uusien tai uudistettujen tuotteiden, tuotantovälineiden, menetelmien ja palveluiden löytämistä, kehittämistä ja tuottamista erityisesti alueen tarpeisiin.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/tutkimus-_ja_kehitystyoe/?lang=fi
Mitä on työssäoppiminen?
Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikoilla, aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 30 osaamispistettä työssäoppimista.
Oppilaitos vastaa työssäoppimisen käytännön järjestelyistä. Työssäoppiminen perustuu kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen ja työnantajan kesken. Opiskelija osallistuu myös itse työssäoppimisjaksojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/tyossaoppiminen
Tutkintojen ja tutkintojen osien suorittaminen sekä työllistyminen ja jatko-opinnot ovat esimerkkejä koulutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuusta. Erilaisilla mahdollisuuksilla ja kokemuksilla opiskelijoilla on mahdollisuus kartuttaa osaamistaan työssäoppimisessa lyhyemmila ja/tai pitemmillä jaksoilla opintojen kuluessa.
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen tulee muuttamaan opettajuutta ja asettaa myös haasteita työpaikoille. Opettaja ei ole enää se luokan edessä puhuva henkilö, vaan hän on yhteydessä eri työnantajiin ja toimii oppilaitoksen ja työnantajien välissä opiskelijan parhaaksi. Hän seuraa, että opiskelija saavuttaa vaaditun taitotason.
Digitalisaation lisääminen ja hyödyntäminen koulutuksessa ja työssäoppimisessa.
Tavoitteena opiskelijoiden nopeampi siirtyminen työelämään opinnoista.
Työssäoppimisen verkostot, mitä on olemassa?
Hamkilla on neljä työelämälähtöistä opetusta tukevaa tutkimusyksikköä, jotka ovat ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö, biotalouden tutkimusyksikkö, älykkäät palvelut tutkimusyksikkö ja ohutlevykeskus. Lisäksi Hamk kuuluu FUas-liittoumaan, jossa toiminta keskitetään sovitulle strategisille yhteistyöalueille; kesäoppinnot, virtuaalikampus, grduate school ja palevlut yirtyksille ja yhteisöille.
Hämeenammatokorkeakoulun strategia 2020.
Opetuksen linkittäminen työelämään, miten se tapahtuu?
hankkeiden, projektien, harjoittelupaikkojen, oppinäytetöiden ja oppimistehtävien kautta.
Liisa Harakkamäki
Mitkä alat vahvistuvat ja mitkä heikkenevät ja miten muutos tunnistetaan?
Arvot vaikuttavat siihen mitkä alat vahvistuvat ja mitkä heikkenevtä, lisäksi vaikuttaa medikalisaatio. Pitää elää ajassa mukana, perehtyä uudistuksiin, pitää olla sekä substanssiosaamista että pedagogista osaamista.
Liisa Harakkamäki
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa kehitetään osana suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on työelämälähtöistä, mikä tarkoittaa uusien tai uudistettujen tuotteiden, tuotantovälineiden, menetelmien ja palveluiden löytämistä, kehittämistä ja tuottamista erityisesti alueen tarpeisiin.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/tutkimus-_ja_kehitystyoe/?lang=fi
Mitä on työssäoppiminen?
Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikoilla, aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 30 osaamispistettä työssäoppimista.
Oppilaitos vastaa työssäoppimisen käytännön järjestelyistä. Työssäoppiminen perustuu kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen ja työnantajan kesken. Opiskelija osallistuu myös itse työssäoppimisjaksojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/tyossaoppiminen
Tutkintojen ja tutkintojen osien suorittaminen sekä työllistyminen ja jatko-opinnot ovat esimerkkejä koulutuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuusta. Erilaisilla mahdollisuuksilla ja kokemuksilla opiskelijoilla on mahdollisuus kartuttaa osaamistaan työssäoppimisessa lyhyemmila ja/tai pitemmillä jaksoilla opintojen kuluessa.
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen tulee muuttamaan opettajuutta ja asettaa myös haasteita työpaikoille. Opettaja ei ole enää se luokan edessä puhuva henkilö, vaan hän on yhteydessä eri työnantajiin ja toimii oppilaitoksen ja työnantajien välissä opiskelijan parhaaksi. Hän seuraa, että opiskelija saavuttaa vaaditun taitotason.
Digitalisaation lisääminen ja hyödyntäminen koulutuksessa ja työssäoppimisessa.
Tavoitteena opiskelijoiden nopeampi siirtyminen työelämään opinnoista.
Työssäoppimisen verkostot, mitä on olemassa?
Hamkilla on neljä työelämälähtöistä opetusta tukevaa tutkimusyksikköä, jotka ovat ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö, biotalouden tutkimusyksikkö, älykkäät palvelut tutkimusyksikkö ja ohutlevykeskus. Lisäksi Hamk kuuluu FUas-liittoumaan, jossa toiminta keskitetään sovitulle strategisille yhteistyöalueille; kesäoppinnot, virtuaalikampus, grduate school ja palevlut yirtyksille ja yhteisöille.
Hämeenammatokorkeakoulun strategia 2020.
Opetuksen linkittäminen työelämään, miten se tapahtuu?
hankkeiden, projektien, harjoittelupaikkojen, oppinäytetöiden ja oppimistehtävien kautta.
Liisa Harakkamäki
Mitkä alat vahvistuvat ja mitkä heikkenevät ja miten muutos tunnistetaan?
Arvot vaikuttavat siihen mitkä alat vahvistuvat ja mitkä heikkenevtä, lisäksi vaikuttaa medikalisaatio. Pitää elää ajassa mukana, perehtyä uudistuksiin, pitää olla sekä substanssiosaamista että pedagogista osaamista.
Liisa Harakkamäki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)